FourX hyvinvointialueen apuvälineenä

FourX on nelivetoinen sähköpyörätuoli, joka on suunniteltu ulkokäyttöön. Hyvinvointialue voi luovuttaa tuolin käyttäjälle apuvälineenä, jos hän ei sairauden tai vamman vuoksi pysty liikkumaan arjessaan kevyemmillä välineillä. Kyse ei ole harkinnanvaraisesta palveluksesta vaan lakiin perustuvasta tehtävästä. Terveydenhuoltolain mukaan ”hyvinvointialueen on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus”, ja kuntoutukseen kuuluvat myös apuvälinepalvelut (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 29 §). Apuväline on käyttäjälle maksuton. Asiakasmaksulain mukaan maksuttomia ovat lääkinnällisen kuntoutuksen ”apuvälineet sekä niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto” (asiakasmaksulaki 734/1992, 5 §).

Tarkemmat ehdot ovat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Sen mukaan luovutuksen edellytyksenä on ”lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään” (asetus 1363/2011, 1 §). Ratkaisevaa on siis toimintakyky, ei diagnoosi. Asetuksen mukaan tarve on arvioitava ”käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti”, ja arvioinnissa on otettava huomioon myös ”elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset” (2 §). Maastotuolin kannalta tämä on keskeinen kohta: jos tavallinen sähköpyörätuoli ei kulje käyttäjän pihalla tai kotitiellä, se ei vastaa hänen tarvettaan. Valinta on tehtävä ”yhteisymmärryksessä potilaan kanssa”, ja hänelle on kerrottava vaihtoehdoista ennen päätöstä.

Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisissa luovutusperusteissa FourX kuuluu luokkaan Sähköpyörätuolit sähköisellä ohjauksella. Tällainen tuoli voidaan luovuttaa kävelyä korvaavaksi apuvälineeksi, ”jos asiakkaan liikkuminen omassa toimintaympäristössään sisällä ja/tai kodin ulkopuolella ei onnistu kävellen tai kevyempien apuvälineiden turvin” (s. 166). Ulkona liikkuminen on siis yksinään riittävä peruste. Tarpeen tulee lisäksi olla ”ympärivuotista, toistuvaa ja jatkuvaa” (s. 162). Harrastuskäyttö ei riitä perusteeksi, sillä ohjeen mukaan esimerkiksi ”lumi-, ranta- ja uima-allaspyörätuolit ovat harrastusvälineitä”. Jos käyttäjä voi liikkua omalla autolla ja käyttää perillä kevyempää apuvälinettä, sähköistä apuvälinettä ei pääsääntöisesti luovuteta tähän tarkoitukseen (s. 165). Osalla hyvinvointialueista FourX on sopimustuote. Muilla alueilla tuoli voidaan hankkia yksilöllisen tarpeen perusteella, sillä oppaan mukaan ”asiakkaalle voidaan luovuttaa myös muu kuin sopimustuote” (s. 52).

Mitä hakemuksessa pitää perustella

Maastotuolin hakemus onnistuu, kun se osoittaa kaksi asiaa: käyttäjän toimintakyvyn rajoitteen ja ympäristön, jossa tavallinen sähköpyörätuoli ei toimi. Arvioijaa vakuuttavat konkreettiset havainnot enemmän kuin yleiset toiveet. Esimerkiksi sorapiha, jonka kautta pääsee postilaatikolle tai navettaan, tai kokeilu, jossa tavallinen tuoli juuttui pihan nurmeen, kertoo tarpeesta selvemmin kuin toive päästä ulos. Hakemuksessa kannattaa vaatia tarpeen edellyttämiä ominaisuuksia, kuten nelivetoa, maavaraa ja jousitusta, eikä tiettyä tuotemerkkiä, koska hyvinvointialue vertailee aina useampaa mallia.

Mitä arvioija tarkastelee	Lähde	Tavallinen sähköpyörätuoli	Maastokelpoinen tuoli
Toimiiko väline käyttäjän ympäristössä	Asetus 1363/2011, 2 §	Suunniteltu pääosin tasaisille pinnoille	Neliveto, suuret renkaat, korkea maavara
Onnistuuko liikkuminen itsenäisesti	Asetus 1 §; STM s. 166	Pehmeällä tai epätasaisella alustalla avun tarve kasvaa	Liikkuminen onnistuu ilman avustajaa myös maastossa
Onko käyttö turvallista	STM s. 162	Kaltevuudet ja esteet lisäävät kaatumisriskiä	Leveä raideleveys ja jousitus lisäävät vakautta
Onko tarve ympärivuotinen	STM s. 162	Lumi ja loska rajoittavat käyttöä	Neliveto talviolosuhteisiin
Tukeeko väline arjen toimintoja	Asetus 1 §	Ulkona liikkuminen ja asiointi rajoittuvat	Asiointi, piha ja työympäristö ulottuvilla

Näin haku etenee

Prosessi alkaa yhteydenotosta terveysasemaan tai hyvinvointialueen apuvälineyksikköön. Lääkäri tai terapeutti kirjoittaa lähetteen. Luovutusperusteiden mukaan lähetteestä tulee ilmetä perustelut sähköisen liikkumisen apuvälineen tarpeelle sekä se, miten apuväline lisää asiakkaan itsenäistä suoriutumista (s. 163). Sähköisten liikkumisen apuvälineiden arviointi kuuluu usein erikoissairaanhoitoon, jolloin tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta (s. 40–41). Arvioinnissa käydään läpi liikkuminen, näkökyky ja ympäristö, jossa tuolia on tarkoitus käyttää. Tuolia kokeillaan ja ajoa harjoitellaan käyttäjän omassa ympäristössä ennen päätöstä.

Oppaan mukaan apuvälineratkaisu tehdään ”aina yksilöllisesti ja perustellen (myönteinen sekä kielteinen)” (s. 52). Jos tuolia ei myönnetä, käyttäjällä on oikeus palautekeskusteluun ja ohjeisiin siitä, miten asiaa voi viedä eteenpäin. Muistutuksen voi tehdä toimintayksikölle ja kantelun Lupa- ja valvontavirastolle. Kannattaa myös muistaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanta, joka on kirjattu STM:n oppaaseen: ohjeet voivat vain täydentää lakia ja asetusta, ”eikä niillä voi rajoittaa tai sulkea pois oikeutta laissa tai asetuksessa turvattuihin apuvälineisiin” (s. 36).

Mallipohja perusteluun

Alla oleva teksti on pohja, jota voi käyttää hakemuksen tai lähetteen perusteluna. Hakasulkeissa olevat kohdat korvataan omilla tiedoilla.

Toimintaympäristöni koostuu pääosin epätasaisista ulkoalueista: [esim. sorapiha, kalteva tontti, polku navetalle, lumiset tiet talvella]. Liikun näillä alueilla [päivittäin / x kertaa viikossa], kun [esim. haen postin, asioin kylällä, työskentelen tilalla]. Asetuksen 1363/2011 2 §:n mukaan apuvälineen tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Tavallisella sähköpyörätuolilla liikkuminen ympäristössäni ei onnistu turvallisesti eikä itsenäisesti. [Kuvaa oma kokemus, esim. ”kokeilussa tuoli juuttui pehmeään nurmeen” tai ”kaltevalla pihalla tuoli kallistui vaarallisesti”.] Tärinä lisää [kipua / spastisuutta], eikä liikkuminen ole ennakoitavaa. En pysty kompensoimaan tätä fyysisesti, ja ilman sopivaa apuvälinettä tarvitsen ulkona liikkumiseen toisen henkilön apua. Tämä rajoittaa asiointia, [työtä] ja sosiaalista kanssakäymistä. Apuvälineen tarkoitus on asetuksen 1 §:n mukaan tukea toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa. Tarpeeni on ympärivuotinen, toistuva ja jatkuva, kuten STM:n luovutusperusteissa edellytetään. Tarvitsen siksi sähköpyörätuolin, jossa on neliveto, riittävä maavara ja jousitus, jotta voin liikkua turvallisesti ja itsenäisesti kaikissa päivittäisissä ympäristöissäni. Pyydän, että tuolia kokeillaan omassa ympäristössäni ennen päätöstä.

Muut rahoitusreitit

Jotkin hyvinvointialueet käyttävät apuvälineiden hankinnassa palveluseteliä. Setelin arvon on riitettävä tarvetta vastaavaan tavanomaiseen apuvälineeseen, mutta käyttäjä voi halutessaan valita kalliimman tuolin ja maksaa erotuksen itse (s. 59). Jos käyttäjä muuttaa toiselle paikkakunnalle, apuvälineet muuttavat hänen mukanaan vastikkeetta (s. 42).

Kun tuolia tarvitaan työssä, rahoitus voi tulla myös muualta kuin hyvinvointialueelta. Kela voi ammatillisena kuntoutuksena korvata kalliita ja vaativia apuvälineitä, jotka ovat tarpeen työssä tai opiskelussa. Maatalousyrittäjille Mela voi myöntää ammatillisena kuntoutuksena tukea työtä helpottavan laitteen hankintaan.

FourX on saatavana myös seisomatuella varustettuna (SSS), jolloin tuoli nostaa käyttäjän seisoma-asentoon. Seisomisen vaikutuksista luustoon, ihoon ja hengitykseen kerromme tarkemmin artikkelissa Kuinka paljon seisomista riittää?