Neliveto ylittää talven ja maaston esteet

Miten FourX suoriutuu lumessa, hiekassa ja metsäpolulla

Moni sähköpyörätuolin käyttäjä on kokenut saman tilanteen. Reitti näyttää kartalla ihan tavalliselta metsäpolulta, mutta ensimmäinen syyskuinen sadekuuro tai talven ensilumi muuttaa sen ylitsepääsemättömäksi. Tavallinen kaupunkikäyttöön suunniteltu sähköpyörätuoli pysähtyy siihen, missä pyörät alkavat pyöriä tyhjää. Rengas uppoaa hiekkaan, runko pohjaa lumihankeen, ja koko retki päättyy kesken, usein juuri silloin kun määränpää on jo näkyvissä.

Tämä ei ole pieni käytännön haitta, vaan se rajaa suoraan sen, missä käyttäjä voi liikkua omin voimin. Suomessa, missä lumi kestää kuukausia ja moni koti sijaitsee soratien varrella tai metsän reunassa, kysymys ei ole teoreettinen. Se on arjen kysymys: pääseekö marjaan, pääseekö kalaan, pääseekö lapsenlapsen jalkapallo-otteluun jos kenttä on nurmella eikä asfaltilla. Hakukäyttäytymisen perusteella juuri tämä on ensimmäinen kysymys, jonka apuvälinettä harkitseva tai sitä jo käyttävä henkilö esittää: kestääkö tämä oikeasti Suomen maastossa, vai onko kyse vain esitteen lupauksesta.

Miksi tavallinen sähköpyörätuoli jää kiinni

Useimmat markkinoilla olevat sähköpyörätuolit on suunniteltu ensisijaisesti sisä- ja kaupunkikäyttöön. Niissä on takaveto tai keskipyöräveto, pienet etu- tai tukipyörät, ja jäykkä runko. Tämä yhdistelmä toimii hyvin tasaisella asfaltilla ja käytävillä, mutta pehmeällä alustalla se paljastaa heikkoutensa nopeasti. Kun vain yksi tai kaksi pyörää saa vetovoimaa, koko laite menettää otteensa heti kun alusta pehmenee. Pienet tukipyörät puolestaan uppoavat lumeen tai hiekkaan ja pysäyttävät liikkeen kokonaan, tai pahimmillaan laite jää roikkumaan rungon varaan pyörien pyöriessä ilmassa.

Ongelma ei ole vain epämukava. Se on turvallisuusriski, jos käyttäjä jää jumiin kaukana kotoa kylmässä säässä ilman että kukaan huomaa tilannetta ajoissa. Moni käyttäjä onkin oppinut välttämään tiettyjä reittejä kokonaan, ei siksi ettei haluaisi kulkea niitä, vaan koska aiempi kokemus on opettanut mihin laite pysähtyy.

Nelivetojärjestelmä ratkaisee ongelman perusteista asti

FourX-sähköpyörätuoli on suunniteltu eri lähtökohdasta kuin tavanomainen malli. Sen neljä erillistä 250 watin AMT-moottoria syöttävät vääntöä jokaiselle pyörälle itsenäisesti. Kun yksi rengas menettää otteensa esimerkiksi kivikossa tai jäisellä kohdalla, kolme muuta jatkavat vetämistä eikä koko laite jää paikalleen. Tämä on periaatteessa sama logiikka kuin maastoautoissa ja metsäkoneissa: voima jaetaan sinne missä pito on, ei sinne missä sitä ei ole.

Nelipyöräohjaus täydentää järjestelmää. Kaikki neljä pyörää osallistuvat kääntymiseen, mikä parantaa hallintaa erityisesti kaltevalla tai epätasaisella maalla, missä perinteinen kaksipyöräohjattu tuoli kallistuisi herkästi sivuttain tai vaatisi laajan kaarteen kääntyäkseen kapealla polulla.

Joustorunko pitää renkaat maassa silloinkin kun maa ei ole tasaista

Neliveto yksin ei riitä, jos runko on jäykkä. Jäykkä runko tarkoittaa, että epätasaisella maalla yksi tai useampi rengas nousee irti maasta, jolloin vetovoimaa menetetään juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. FourX:n patentoitu joustorunko perustuu samaan periaatteeseen kuin metsäkoneiden alustatekniikka: etu- ja taka-akselisto joustavat ja kääntyvät toisistaan riippumatta, jolloin kaikki neljä rengasta pysyvät kosketuksissa maahan myös juurakoissa, kivikoissa ja vinoilla maastonmuodoilla.

Käytännössä tämä näkyy siinä, että laite ei "hyppää" tai kolhi käyttäjää yhtä rajusti epätasaisella polulla kuin jäykkärunkoinen malli tekisi. Runko tasaa liikettä ennen kuin se siirtyy istuimeen asti, mikä on olennaista paitsi mukavuuden myös selkärangan ja nivelten kuormituksen kannalta pitkillä matkoilla.

Esteet, jotka jäävät nyt taakse

Kolme lukua kertoo paljon siitä, millaiseen maastoon FourX on suunniteltu, ja jokainen niistä liittyy suoraan edellä kuvattuun neliveto- ja joustorunkoyhdistelmään.

Esteenylityskyky on noin 15 senttimetriä. Tämä riittää katukivetyksiin, ojanpientareisiin ja tyypillisiin lumivalleihin, jotka syntyvät aurauksen yhteydessä talvisin kadunreunoihin ja jotka ovat monelle tavanomaisen sähköpyörätuolin käyttäjälle täydellinen este koko talvikaudeksi.

Maavara on 10–12 senttimetriä. Kivet, juurakot ja epätasaiset painaumat eivät pysäytä laitetta yhtä helposti kuin matalamman maavaran omaavia malleja, jotka pohjaavat herkästi jo pienessä kuopassa.

Käyttökaltevuus on 15–20 astetta. Tämä kattaa suurimman osan luonnonpoluista ja loivista rinteistä, joita tavanomaisilla teillä ei ole mutta joita metsässä, rantaviivalla ja mökkitiellä kohtaa jatkuvasti.

Ilman toista näistä kahdesta rakenteellisesta ratkaisusta — nelivetoa tai joustorunkoa — luvut olisivat paperilla ehkä samat, mutta käytännössä aivan toisenlaiset. Moottoreiden teho ei auta, jos rengas on irti maasta. Joustorunko ei auta, jos vain kaksi pyörää saa vetovoimaa.

Lumi ja hiekka ovat oma lukunsa

Lumi ja hiekka ovat erityisen vaikeita alustoja, koska ne pettävät vasta paineen alla. Kova hankeen kuori voi kestää kevyen kosketuksen mutta murtua painon alla, jolloin rengas uppoaa yllättäen keskellä matkaa. Sama pätee kuivaan rantahiekkaan: pintakerros näyttää kantavalta, mutta paino keskittyy nopeasti kapealle alalle ja rengas kaivautuu syvemmälle.

Nelivetoisessa laitteessa paino ja veto jakautuvat neljälle pyörälle kahden sijaan, mikä pienentää painetta kutakin rengasta kohden ja vähentää uppoamisen riskiä huomattavasti. Kun tähän lisätään sähköinen painopisteen säätö (Gravity Point Adjustment), käyttäjä voi siirtää painoa hieman taaksepäin nousussa tai eteenpäin laskussa, mikä auttaa pitämään pyörät tasaisesti kuormitettuina myös silloin, kun alusta pettää epätasaisesti eri kohdista.

Käytännön esimerkkinä toimii rantalenkki, joka kesällä houkuttelee mutta jonka moni käyttäjä on aiemmin joutunut ohittamaan heti parkkipaikan jälkeen, koska pyörätuoli ei ole päässyt hiekalle asti. Sama koskee marjametsää syksyllä, hiihtolatujen vierellä kulkevaa polkua talvella kevyessä lumessa, ja soratietä keväällä kun routa on juuri sulanut ja pinta on pehmeä.

Neljä vuodenaikaa, neljä eri haastetta

Suomalainen vuosi tarjoaa neljä erilaista maastokoetta, ja jokainen niistä rasittaa apuvälinettä eri tavalla. Keväällä sula routa muuttaa metsätiet ja pihat pehmeiksi, jolloin painon jakautuminen neljälle pyörälle ratkaisee uppoaako laite vai ei. Kesällä rantahiekka ja nurmikko ovat arjen ympäristöjä, joissa moni haluaa liikkua ilman että joutuu miettimään reittiä etukäteen. Syksyllä märät lehdet ja kostea multa tekevät poluista liukkaita, jolloin nelipyöräohjauksen tuoma vakaus tulee esiin. Talvella lumi, jää ja aurausvallit muodostavat esteitä, joita tavallinen sähköpyörätuoli ei kohtaa lainkaan kaupunkiympäristössä mutta jotka ovat arkipäivää heti pihan ulkopuolella.

Tämä vuodenaikojen kirjo on syy siihen, miksi maastokykyä ei voi testata tai arvioida yhdellä kertaa yhdessä olosuhteessa. Laite, joka toimii hyvin kuivalla hiekkarannalla kesällä, ei automaattisesti toimi yhtä hyvin loskaisella pihatiellä marraskuussa.

Kapeat renkaat, ei leveät — miksi tämä on tietoinen valinta

Moni olettaa, että maastokyky vaatisi leveät, karkeat renkaat samaan tapaan kuin maastoautossa. FourX kääntää tämän oletuksen ympäri: sen renkaat ovat kapeampia kuin useimmilla kilpailevilla maastopyörätuoleilla. Ratkaisu ei perustu siihen, että kapea rengas olisi kompromissi maastokyvyssä — pito ja esteenylitys syntyvät ensisijaisesti nelivedosta, joustorungosta ja painopisteen säädöstä, ei rengasleveydestä. Kapeampi rengas taas pitää kokonaisleveyden (69,5–74,5 cm rengasvalinnan mukaan) hallittavana, mikä on suoraan hyödyksi sisätiloissa ja ovien läpi kuljettaessa, kuten seuraavassa kirjoituksessa käsitellään tarkemmin. Käytännössä FourX siis selviää vaativasta maastosta ilman että sen tarvitsisi olla leveä ja kömpelö saavuttaakseen sen.

Ohjausjärjestelmä vaikuttaa myös käytännössä koettuun maastokykyyn, vaikka kyse ei ole mekaanisesta ominaisuudesta. LiNX- ja R-Net-elektroniikka mahdollistavat ajoprofiilin vaihtamisen yhdellä painikkeella hienovaraisesta sisäajosta tehokkaampaan maastoprofiiliin, jolloin käyttäjä ei joudu säätämään mitään manuaalisesti keskellä retkeä vaan voi vaihtaa asetusta ennen polulle lähtöä tai heti sen jälkeen.

FourX sähköpyörätuolilla pääset marjastamaan.

Kotimainen tekniikka tunnetuissa olosuhteissa

FourX:n suunnittelee ja valmistaa Moventuras Kuopiossa. Tämä ei ole pelkkä maininta alkuperämaasta, vaan käytännön etu: laite on suunniteltu alusta asti pohjoismaisia olosuhteita varten, ei muokattu jälkikäteen kylmään ilmastoon sopivaksi. Sama pätee metsäkoneperinteeseen pohjautuvaan mekaniikkaan, joka ei ole tuotu tuolin osaksi teoriasta vaan raskaan kaluston käytännön kokemuksesta suomalaisessa maastossa vuosikymmenten ajalta.

Kilpailevat valmistajat toimivat usein muilta mantereilta tai eri ilmastovyöhykkeiltä, mikä voi näkyä esimerkiksi akkuteknologian valinnoissa tai rungon suojauksessa kosteudelta ja pakkaselta. Tästä enemmän seuraavassa kirjoituksessa, joka käsittelee toimintamatkaa ja akkukapasiteettia nimenomaan Suomen olosuhteissa.

Kenelle maastokyky on tärkeää

Maastokyky ei ole vain harrastajien etuoikeus, vaikka se usein esitetään sellaisena. Se koskee ketä tahansa, joka asuu haja-asutusalueella, jonka piha-alue on sorapintainen, tai joka haluaa jatkaa metsästystä, kalastusta, golfia tai vain koiran ulkoiluttamista ilman että apuväline sanelee reitin. Moni on tottunut ajattelemaan, että aktiivinen ulkoilu ja sähköpyörätuoli ovat vastakkaisia asioita — että tuolin hankkiminen tarkoittaa tiettyjen harrastusten jäämistä taakse. Neliveto- ja joustorunkoyhdistelmä on suunniteltu kumoamaan juuri tämän oletuksen, eikä kyse ole marginaalisesta parannuksesta vaan siitä, pääseekö ulos ollenkaan tiettyinä vuodenaikoina.

Fysioterapeutin tai apuvälinekeskuksen näkökulmasta tämä on myös perusteluasia: kun toimintakyvyn arvioinnissa käydään läpi käyttäjän elinympäristöä, maaseutumainen asuinpaikka, soratiet tai aktiivinen harrastustausta ovat konkreettisia perusteita sille, miksi tavallinen kaupunkimalli ei riitä ja miksi nelivetoinen ratkaisu on perusteltu valinta jo hakemusvaiheessa.

Usein kysytty: onko tämä vain talvituote?

Ei. Moni mieltää maastosähköpyörätuolin virheellisesti lumikelin erikoistuotteeksi, mutta suurin osa käytöstä ajoittuu sula-aikaan: kesäretkiin, syysmetsään ja kevään pehmeisiin teihin. Talvi on vain se vuodenaika, jossa ero tavanomaiseen sähköpyörätuoliin näkyy kaikkein selvimmin, koska silloin kynnys ulos lähtemiselle on korkein ja vaihtoehdot vähäisimmät. Kesällä ero on yhtä todellinen, mutta vähemmän dramaattinen, koska monella reitillä pärjää välttävästi myös heikommalla laitteella — hitaammin, varovaisemmin, ja lyhyemmän matkan.

Mitä tästä kannattaa muistaa hakemusvaiheeseen

Kun maastokyky on perusteltu tarve eikä mukavuustoive, kannattaa se kirjata näkyviin jo lääkärinlausunnossa ja toimintakyvyn arvioinnissa: mainita nimenomaisesti asuinympäristön sorapinnat, mahdollinen mökkitie, harrastukset jotka vaativat pehmeällä alustalla liikkumista. Tähän palataan tarkemmin apuvälineprosessia käsittelevässä kirjoituksessa, mutta jo tässä vaiheessa kannattaa tietää, että perustelu rakennetaan arjen ympäristön, ei laitteen ominaisuuksien, ympärille.

Kun haluat taas päästä luontoon.